Vieraskynä: Houkuttelukiellot kuriin!

Houkuttelukieltoja pitäisi tehdä vain aitoon tarpeeseen ja niiden käytöstä säätää selkeät pelisäännöt. Tämä on yksi keskeisistä tavoitteistamme hallitusohjelmaan 2027.

Houkuttelukieltosopimuksessa työntekijää kielletään työsuhteen päätyttyä houkuttelemasta entisiä kollegoita tai vanhan työnantajan asiakkaita uuden työnantajan tai oman yritystoiminnan piiriin. Kieltoa tehostetaan lähes aina suurella sopimussakolla.

Epäselvät ehdot aiheuttavat epävarmuutta

Koska työsopimuslaki ei tunne houkuttelukieltoa ja sopimusten ehdot jäävät usein väljiksi, työntekijälle voi olla epäselvää, mitä hän saa tehdä työsuhteen päätyttyä ja mikä voi laukaista sopimussakon.

Kun työpaikan vaihtaminen voi olla riski, jäykistyy jo valmiiksi juntturassa olevat työmarkkinat entisestään. Myös uuden yritystoiminnan perustaminen ja sen valmistelu on houkuttelukiellon takia vaikeaa.

Sakon pelko voi olla turha, mutta varmuutta ei ole. Oikeuskäytäntöä on vähän, ja se ei ole laajalti tunnettua. Kaiken tämän seurauksena on epävarmuus.

Ratkaisu: sama periaate kuin kilpailukiellossa

Houkuttelukielto pitäisi rinnastaa lainsäädännössä kilpailukieltoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että työnantaja olisi velvollinen maksamaan korvauksen siltä ajalta, kun houkuttelukielto sitoo työntekijää.

Korvausvelvollisuus ohjaisi työnantajia tekemään kiellon vain silloin, kun sillä on todellista merkitystä. Liiketoiminnan suojaamisen velvoitteet ja kustannukset kuuluvat yritykselle – ei työntekijälle.

Teksti: Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja Suomen Ekonomit

Kuva: Opa Latvala